Tomi Palsa otti valokuvia Flow-festivaaleilla Helsingissä.

Flow-kuvasato löytyy täältä.

Olen nähnyt ja kuvannut Machine Headin nyt kolme kertaa. Bändi ei ole pettänyt kertaakaan. Ei edes vuonna 2009 Porin Sonispheressä, jolloin kitaristi Phil Demmel tuupertui lavalle. Demmel on pitkään kärsinyt vaivasta, jota kutsutaan nimellä kardiogeeninen pyörtyminen. Se aiheuttaa tajunnan menetystä, koska aivot eivät saa tarpeeksi joko verta tai happea.

Tampereen Sorsapuistosalin keikka oli Eight Plague -kiertueen kolmas keikka ja bändi olikin kovassa iskussa. Olen kuunnellut uusinta levyä, Unto The Locustia, viime päivinä hyvin paljon ja mitä enemmän sitä kuuntelee sen paremmaksi levyksi se on osoittautunut. Levyä on syytetty liian pitkistä biiseistä. Kestäähän jo  levyn avaava kolmiosainen I Am Hell (Sonata in C#) lähes yhdeksän minuuttia, mutta minua piisien pituudet eivät ole haitanneet. Jo edellisellä levyllä Machine Head esitteli uudistuneen melodisemman linjansa ja Unto The Locust jatkaa tuota kehitystä. Pidin edellisestäkin levystä paljon ja pelkäsin pahoin mitä tästä uudesta levystä tulee. Sen verran korkealle Machine Head oman rimansa nosti The Blackeningilla. Aluksi en oikein päässyt uuteen levyyn sisälle ja ilmestymisen jälkeen levy jäikin hetkeksi lepäämään ilman kuuntelua. Tampereen keikan lähestyessä otin sen uudelleen kuunteluun ja perhana miten se potkaisikin!

Setti oli hyvä valikoima uusia ja vanhoja biisejä.

1 I Am Hell (Sonata in C#)
2 Be Still And Know
3 Imperium
4 Beautiful Mourning
5 The Blood, the Sweat, the Tears
6 Locust
7 This Is The End
8 Aesthetics of Hate
9 Old
10 Darkness Within
11 Bulldozer
12 Ten Ton Hammer
13 Halo
14 Davidian

Machine Head Popgraphyn galleriassa

MH ja DH

Darkest Hourin näkemistä ja kuvaamista olin odottanut pitkään. Hienointa tietenkin oli että DH oli Machine Headin lämppärinä, jolloin saatoin kuvata kaksi suosikkibändeistäni. Saattaisi kuvitella että tällainen asetelma vaikuttaa kuvaamiseen jotenkin, mutta suhtaudun suosikkiorkesterin kuvaamiseen aivan kuten minkä tahansa muunkin bändin taltioimiseen. Muistan toki kun olin ensimmäistä kertaa Tampereen Ratinan stadionilla odottelemassa pääsyä Iron Maidenin kuvauspittiin. Silloin jännitti, mutta sittemmin kuvaustilanteeseen on tottunut artistista huolimatta ja kuvaan rentoutuneesti etsien uusia kuvakulmia ja ilmaisukeinoja. Sillä tavoin yritän kehittää ilmaisuani ja pitää sen jatkuvassa liikkeessä. En halua jämähtää ja urautua ottamaan saman tyyppisiä kuvia vaikka rokkikeikat samaa kaavaa usein noudattavatkin.

Darkest Hourin kuvat galleriassa

DevilDriver on ollut tälle kuvaajalle ainoastaan nimi enkä ole tietoisesti kuullut bändin musiikkia aiemmin. Minulle bändi ei tarjoillut mitään tavallisuudesta poikkeavaa vaan oli vahva keskitason bändi. Kuvauksellisesti orkesteri oli kuten niin monet muutkin metallibändit. Tämä saattaa kuulostaa siltä että olen kyllästynyt kuvaamaan metallibändejä, mutta ei, en ole. Ennemminkin arvostan entistä enemmän mielenkiintoisten metallibändien kuvaamista kun niitä sattuu kohdalle.

Käytin DevilDriverin kuvaamiseen ainoastaan LensBabyä ihan testatakseni miten se toimii nopeamman metallin kuvaamiseen. Amorphiksen kuvaaminen Lensbabyllä ei varsinaisesti aiheuttanut haastetta mukana pysymisen suhteen. Hyvinhän tuo tuntui toimivan ja onnistuvan. Toki täytyy myöntää, että onnistumisprosentti on pienempi kuin servotarkennuksella varustetulla Canonin L-linssillä, mutta taiteellinen vaikutelma on sitäkin suurempi, hah!

DevilDriver Popgraphyn galleriassa

Sheffieldiläinen deathcore-yhtye Bring Me The Horizon nokkamiehenään Oli Sykes aiheutti jonkinmoista villiinnystä Tampere-talon Sorsapuistosalissa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olin katsomassa saati kuvaamassa keikkaa ko. salissa.  Paikka tuntui toimivan kohtuullisen hyvin vaikka keikka oli loppuunmyyty ja paikalla oli noin 1200 metallifania. Kerrottakoon, että kontrastiksi naapurissa Tampere-talon isossa salissa oli keikalla mikäpä muukaan kuin Yö.

Bring Me The Horizon galleriassa

I did a promo shoot with a Finnish band called Amoth. They released their debut album in October 2011, check them out:

Amoth homepage

Amorphiksen keikka oli kuvaussyksyn avaus minulle. Samalla pääsin testaamaan uutta kalustoa. Mukana oli nimittäin kesällä ostettu Lensbaby-linssi. Kuvasin noin puolet keikasta tällä oudokilla testaten että soveltuuko se keikkakäyttöön laisinkaan. Lensbabyn käyttö vaatii vielä hiomista, mutta yllättävän nopeasti sillä pääsi bändin rytmiin kiinni. Linssi on valovoimainen ja se vinjetoi kuvat villisti vähän riippuen miten sitä käyttää. Kuulunee siis keikkasettiini jatkossakin.

Tsekkaa Amorphis kuvat galleriasta

Kai se on myönnettävä, että kesä on nyt tältä erää ohitse. Siksi onkin hyvä hetki kahlata läpi kesän aikana tallentuneita kuvamuistoja ja jakaa niitä asiasta kiinnostuneiden kanssa. Tomi Palsa teki juurikin niin.

Palsa kertoo näin: ”Tässä postauksessa on Ilosaarirockissa otettujen kuvien lisäksi muutaman muunkin kesätapahtuman kuvallista antia. Valitettavasti emme voi julkaista kuvia On The Beachin pääesiintyjästä, Rihannan perseestä. Kuvaajien oli allekirjoitettava kuvien käyttöä rajoittava sopimus päästäkseen kuvaamaan tuota barbadoslaista supertähteä. Eikä sieltä muutaman kymmenen metrin päästä lavaa mitään unohtumattomia kuvia saanut edes otettua.

Ilosaarirock oli jälleen kerran maineensa veroinen hyvän tunnelman festivaali. Itseä tosin häiritsi jälleen kerran kollegoiden häikäilemätön oman edun tavoittelu. Kuvausalueella kameroita päittensä ylle nostelevat kuvaajat ovat tunnetusti ihmisrodun pohjasakkaa ja Ilosaaren päälavan eteisessä sumpussa kaikenlainen omahyväinen käytös tuntui kasvavan aivan uusiin mittasuhteisiin. Kanssaihmisten huomioonottamisen kuuluisi olla jokaisen rokkivalokuvaajankin ohjenuora numero yksi. Ilosaaressa olisi ollut mukava kuvata vetäviä otoksia Sielun Veljien fantastiselta keikalta, mutta lavan edustalla olevan pienen nyppylän päälle kiivenneet kuvaajat pilasivat kaikkien muiden kuva-apajat. Vaan eipä se estänyt konsertista nauttimista sen kummemmin, kunhan yritän selitellä sitä, miksi nämä Siekkarien kuvat ovat vähän tylsiä.

Toivottavasti nautitte kuitenkin näistäkin kuvista. Vielä kun saan jossakin välissä työstettyä Flow-festivaaleilla ottamani kuvat tänne Popgraphyyn, sitten kesä 2011 alkaakin olla minun osaltani loppuunkaluttu.

Hyvää alkanutta syksyä kaikille!

Tästä Tomi Palsan kesägalleriaan

Tämä oli toinen kerta kun olin Aitoon Kirkastusjuhlilla. Viime vuonna olin ilman kameraa ihan perusasiakkaana tai no tapahtuman äänentoiston hoitavan firman vieraana. Tänä vuonna päätin, että otan kameran mukaan, koska Aitoo on yksi mukavimmista festareista, joissa olen ollut ellei jopa mukavin. Tapahtumassa on sellainen mukava kyläjuhlien tuntu ja reilu maalaisfiilis. Suurin osa tehdään talkoilla ja ohjelmistossa on esiintyjiä niin nuorille kuin vanhemmillekkin. Pieneksi festivaaliksi Aitoossa on aina ollut nimekäs esiintyjäkaarti ja erikoisuutena se, että tapahtuma kestää lauantaista maanantaihin. Alalava eli lato on pyhitetty nuorisolle kun taas ylälavalla esiintyy iskelmällisempiä artisteja.

Apulanta oli tänä vuonna niinkuin 13 kertaa aiemminkin maanantain viimeinen esiintyjä. Viimevuonna bändi oli keikkatauolla, joten tänä vuonna Apis otti vahingon takaisin ja soitti keikan sekä sunnuntaina että maanantaina. Kuvaajan kannalta festari on mitä mainioin. Lava on matala, yleisö lähellä ja meininki on loistava. Yleisö on mukana heti päivän ensimmäisestä esiintyjästä lähtien ja viimeisten bändien aikana alalava nitisee liitoksistaan. Kiitosta vaan lavamanageri Jonille ja hänen Distained-bändilleen, näemme todennäköisesti ensi vuonnakin! Aitoon Kirkatusjuhlat, Fo´Real Shining Festival , järjestettiin muuten nyt 129:tta kertaa ja on Suomen vanhin festivaali.

Aitoon kuvat galleriassamme

Tomi Palsalla on maailman paras kesätyö. Hän työskentelee valokuvaajana Vantaan Festivaalien järjestämissä yleisötapahtumissa, Ruisrockissa ja Ankkarockissa. Tänä vuonna ei tosin Ankkarockia järjestetty alkuunkaan, mutta Turun Ruissalossa rockattiin tuttuun tapaan tänäkin kesänä. Tämä olikin jo seitsemäs kesä peräjälkeen, kun Tomi Palsa on kuvannut kuviaan Ruisrockin kuvatoimitukselle.

Tänäkin kesänä Tomi Palsa sai Ruisrockista niin mehevän sadon että siitä riittää nautittavaa muuallakin kuin pelkästään Ruisrockin omassa valokuvagalleriassa. Popgraphyn sivuilta löytyykin nyt Tomi Palsan kuvaamana kaikkiaan viidentoista yhtyeen tai artistin keikkakuvat Ruisrockista. Ja vaikka festivaaleista onkin jo vierähtänyt aikaa, sato on pysynyt yllättävän tuoreena, sillä kaikki Popgraphyssa nähtävät kuvat ovat ennenjulkaisematonta materiaalia.

Tomi Palsan Ruisrock 2001 -kuvat löydät täältä